Minä olen jonkin verran eron jälkeen miettinyt tulevaa kumppaniani, jos sellainen on tullakseen. En ole haaveillut, ainoastaan miettinyt silloin tällöin. Yleensä asia mietityttää silloin, kun tuntee itsensä erityisen haavoittuvaiseksi, surulliseksi tai yksinäiseksi. Silloin toivoo, että olisipa joku jakamassa tämän tunteen. Lohduttamassa. Silloin tulee myös mietittyä sitä, mitä tämä henkilö mahtaa puuhailla samalla hetkellä. Onko hän myös jossain yksin ja tuntee olonsa yhtä yksinäiseksi? Vai onko hän vielä parisuhteessa ja tiemme kohtaavat vasta joskus pitkän ajan päästä? Tunnenko hänet jo tällä hetkellä vai tuleeko hän olemaan joku ihan uusi ihminen elämässäni? Tunteeko joku ystäväni hänet?

Vaikka mietinkin tällaisia, en haluaisi silti tietää etukäteen, kuka elämäni mahdollisesti tulee mullistamaan. Onneksi elämä ei annakaan minun tietää. Eihän siinä olisi mitään mieltä, jos kaiken tietäisi etukäteen. Silloinhan sitä tarpoisi vaan apaattisena eteenpäin.

Sen tiedän, että hän ei koskaan tule olemaan se ihminen, joita baarit tuntuvat olevan väärällään tällä hetkellä. Lähes joka baarikerralla minua lähestyy mies, joka sopertaa umpihumalassa: "Mä haluaishin rakashtella shun kanssshha enshh yönä." Jos puheen kanssa on ongelmia, myös katseen kohdistaminen suuren humalatilan takia on hyvin hankalaa. Mikä miehiin on mennyt? Lähteekö joku nainen oikeasti tuollaisessa kunnossa olevan, tuollaisia ehdottavan miehen matkaan? Kaipa joku lähtee, ei kai sitä muuten yritettäisi. En voi ymmärtää.

Kesälläkin yksi yritti ensin tuota taktiikkaa. Kun ei saanut sen jälkeen vastakaikua eikä mitään muutakaan huomiota, yritti toisenlaista taktiikkaa: "Mä voishin makssshaa sekshhistä ssun kanssha." Se tehosi vähän paremmin. Kysyin tietysti kiinnostuneena, että paljonko. Täytyy kyllä myöntää, että itsetuntoon ei tullut pahempaa kolausta, vaikka tämä soperteleva, juuri ja juuri pystyssä pysyvä reilu 40-vuotias kaljuuntunut mies ei luvannutkaan paljoa maksaa, mutta maksaa kuitenkin.

(Niin ja selvyyden vuoksi, ei tarvinnut herran kaivaa kuvettaan. Eikä saanut edes ilmaiseksi. Ellei sitten seuraavalta, jolle meni sopertamaan todennäköisesti samaa asiaa.)