Minä jo luulin, että tämä elämä on tästä rauhoittumaan päin. Jotenkin vakiintumaan tämä tilanne, ennen kun muutan pois. Että mitään yhteenottoja, kriisejä tai muuta ei tarvitse enää tulla. Kaikki on valmista ja loppuun käsiteltyä. Mutta eihän se koskaan niin mene kuin on suunnitellut.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Heräsin viime yönä siihen, että televisio pauhasi kovaan ääneen. Totesin samalla, että mies ei katsonut koko kapinetta, vaan oli koneella. Nousin ylös ja kävin sanomassa miehelleni, että ole kiltti äläkä jätä tv:tä huutamaan keskellä yötä, kun toiset yrittävät nukkua. Miehellä oli keskustelu käynnissä jonkun kanssa. Sammutin television, kävin vessassa ja tulin kuuntelemaan mitä täällä puhuttiin. Miehellä kun oli taas sellainen pehmopornoäänensävy päällä ja hän yritti puhua todella, todella hiljaa.

 

Kuulin taas pelkästään mieheni osuuden puheesta. Hän yritti vastata johonkin kysymykseen, mutta se oli ympäripyöreä, joten ei siinä mitään. Mieheni kysymys tälle toiselle olikin seuraava: "Kerro viisi asiaa, jotka saa sinut syttymään." Läväytin oven auki ja sanoin, että se keskustelu loppuu nyt tuohon ja sitä käydään tästä lähin kirjoittamalla. Oikeasti teki mieleni hajottaa kaikki paikat. Mieheni ei sanonut muuta kuin, että ei hän käy sitä nti Ruohon kanssa. Kysyin, että kenenkäs sitten, mutta hän ei suostunut kertomaan. Oma kysymykseni oli reaktio vaan tuohon kieltämisasiaan, koska mitä ihmeen väliä sillä edes on, kenen kanssa noita keskusteluja käydään? Sopimushan oli, että niitä ei käydä kenenkään kanssa silloin kun olen kotona! Vai pitääkö se vääntää rautalangasta?!

 

Olin tosi raivoissani, kun menin takaisin sänkyyn. Nukuin loppuyön katkonaisesti ja näin järkyttäviä painajaisia tästä miehen ja uuden naisen suhteesta ja siitä miten minä tein pahaa, pahaa sille naiselle. Ihan fyysisesti. Samaten tein pahaa miehelleni. Uni oli niin todellinen, että aamulla olin pitkästä aikaa helpottunut herätessäni: se ei ollutkaan totta. Niitä kauheuksia ei ollutkaan tapahtunut. Unessa en ollut ollenkaan hillinnyt itseäni, vaan toiminut täysin impulsiivisesti ja mies oli vielä oikein ärsyttänyt. Hassua, että vaikka tiedän, miltä tämä nainen näyttää, hän ei ollut unessa kertaakaan itsensä näköinen.

 

Aamulla sitten mieheni ilmoitti, että hän ei hyväksy sitä, että terrorisoin hänen kaikkia keskustelujaan, vaan että hän voi käydä sellaisia kaikkien muiden paitsi Ruohon kanssa. Olin eri mieltä. Lisäksi olen lähes varma, että keskustelun toinen osapuoli oli Ruoho, vaikka mies sen kielsikin. Ja jos ei ollut, eikö mies tee aika rumasti Ruoholle (jonka kanssa hänellä on tällä hetkellä suhde) flirttailemalla toisen kanssa? Koska flirttiä se oli. Eikö se hemmetti voi odottaa noiden keskustelujensa kanssa siihen asti, että olen poissa maisemista?

 

Tästä voi tulla ongelma. Sellainen, jossa joudun taas antamaan periksi ja sitten kuulen yöt pitkät, kun hän keskustelee "jonkun muun kuin Ruohon" kanssa flirttailevasti ja seksi- ym. asioista. Joudun antamaan periksi siksi, koska hän uhkaa taas tehdä erosta helvettiä. Ja jos hän ei suostu kertomaan kenen kanssa hän keskustelua käy, niin tasan tarkkaan oletan hänen käyvän sitä juuri Ruohon kanssa. Ja oikeasti – ei minua kiinnosta kenen kanssa niitä keskusteluja käydään, vaan se, että mies jälleen kerran satuttaa minua, ja vielä kykenee siihen.

 

Vaadinko liikaa, kun en halua noita keskusteluja käytävän meillä silloin, kun olen kotona? Mieheni on yhtä nopea kirjoittamaan kuin puhumaan, joten kirjoittaminen ei ole hänelle ongelma. Näen itse asian kirkkaasti siten, että minulla on oikeus vaatia yölleni rauha ilman, että mieheni naisasiat häiritsevät sitä (häiritseväthän ne jo ilman näitä keskustelujakin). Mutta pelkään, että mieheni saa minut vakuuttuneeksi siitä, että olen jälleen kerran väärässä ja vaadin liikaa.