Tänään on ollut tosi kiva päivä. Ei ole sattunut oikeastaan mitään erityistä, mutta kuitenkin kaikkea pientä. Ystävällisiä tekoja, pieniä eleitä, hymyjä ja mukavaa vuorovaikutusta. Tajusin ilokseni jossain vaiheessa iltaa, että en ole märehtinyt eroa tänään ollenkaan.

Tällaisen päivän avulla jaksaa taas porskuttaa eteenpäin. Jaksaa jopa uskoa siihen, että samankaltaisten päivien määrä tulee lisääntymään. Nyt tuntuu, että sittenkin selviän.  Valoa on vielä tunnelin päässä. Elämä voittaa.

Pakko oli tulla kertomaan tämä tänne kaikelle kansalle ja muistoksi myös itselleen.